uskoisittekohan te tulleenne oikeaan blogiin jos laittaisin kuvia eilen hankkimastani uudesta vaatteesta? se kun ei ole lainkaan musta eikä yhtään vihreä. sen sijaan se kyllä on erittäin lävistyksenesittelykelpoinen, mutta jos kuvissa tissiväliä kerrankin en esittelisi minä vaan jokin varta vasten pestattu mannekiini? que gasp.
ja ihan tätä kuvaussessiota varten sain vihdoin ladattua kamerani akunkin, vain ehkä viiden viikon kuolleisuuden jälkeen. niin tärkeästä asiasta on siis kyse.
se on uimatoppi. olen päättänyt nyt kokeilla, josko uiminen olisi minun kummalliselle selälleni hyväksi. kaikki sanoo että varmasti olisi, mutta no, toistaiseksi juurikaan mikään varma keino ei ole tuottanut muuta kuin tuskaa. aion silti yrittää, ja mikäs sen mukavampaa sitten kuin uuden uimavaatteen kera. päätin tarvitsevani topin, koska noh, noissa narubikineissä nyt on aika turha mennä oikein uimaan uimaan. kokopukua sen sijaan en tuntenut tarvitsevani, koska olen 173 cm pitkä xs-s-kokoinen henkilö, joka on kokenut, millaista on uiskennella vaatteessa, jonka pituus on mitoitettu 155-senttiselle. seuraavalla uintikerralla koen, millaista on laittaa dd-e-kupin asioita s-kokoiseen vaatteeseen ja mennä julkiselle paikalle, mutta mä testasin, kyllä ne siellä pysyy. we hope.
sitten osuuteen nimeltä "kattokaa se on merkkivaate":
melko katu-uskottavaa urheilua, jo ennen altaaseen pulahtamistakin. kaikkihan on tietysti hyviä urheilijoita, joilla on kalliiden merkkien urheiluvaatteita. palataan tähän asiaan vielä lähipäivinä. sitä ennen vuorossa ostospostauksen kiinnostavin osuus:
.... eli "kattokaa miten halvalla". kyllähän aina miinus seitkyt -tangosta saa ostaa vaikkei niin kauheasti olisi rahaakaan. siihen sai kaupan päälle vielä tollasen mystisen pussukan samaa kangasta, se on varmaan tosi tärkeä ja merkityksellinen. ehkä mä laitan sinne mun hoitoainepullon tai jotain.
mä yritän suhtautua tähän huumorilla ja muistaa olla optimisti, mutta kyllähän tässä vähän frusti on iskenyt. kun ei oikein mitään saa tehdä, ja mun normaalielämässä on ihan perusjuttuja reenata reenaamasta päästyään ennenku käy vähän hyötyliikkumassa matkalla reeneihin. nyt mun epänormaalielämässä maataan lattialla ja vahdataan pala kurkussa toisten reenejä. mutta kyllä mä vielä joskus, varppina. koska mulla on jotain, mikä saattaa tehdä siitä sitten entistä kivempaa. palaan asiaan, haha. koittakaa pysyä housuissanne odotellessanne että mikähän juttu se sitten oikein on.
Tekstit
Voi toivottavasti uinti sopii sun selälle ja saat siitä yhtä paljon iloa ja onnea kuin mää! Kannattaa kokeilla rauhassa että mikä tyyli kävis parhaiten (tai sattuu vähiten), rinta vai selkä vai krooli.
VastaaPoistaJa kyllähän noin komiassa topissa kelpaa polskuttaa. Pikkubiksut on tosiaan uinnissa nounou, itse luotan kokouikkariin, Speedo on ystävä. Mulla on myös semmoinen urheilutoppi + bokserit -mallinen bikinisetti, mutta en yhtään kestä kun aina altaan päästä ponnistaessa tuntuu että pöksyt putoo.
Eikä luovuta toivosta. Kyllä me vielä siihen normaalielämään päästään. :)
mäpä tästä pakkaan pyyhkeen ja topin ja hoitoaineen ja käyn testikierroksella. en vaan jaksa uskoa että uintikaan toimis kun mikään muukaan "varma" keino ei oo toiminu. ja kun siinä tarttee niitä jalkoja heilutella niin pelkään että se vaan ärsyttää, mutta kohtahan sen näkee :)
VastaaPoistamalttais vaan lähteä tästä koneelta kun on kissapatteri sylissä ja ulkona on kylmä!