otin tiskausseuralaiseksi tässä yksi päivä 3 doors downin self-titled albumin. löysin sieltä jotain sopivaa. niin kovin sopivaa. se sai ajattelemaan. ei sillä lailla naisellisesti yliajattelemaan ja viipaloimaan asioita liian pieniksi siivuiksi. vaan miettimään, miten joku osaakin esittää sen mielessä pyörineen jutun näin kauniisti ja oikein.
koti on se paikka, jossa saa rentoutua, jossa on niin hyvä ja lämmin. jossa ulkomaailman surina ja paine katoaa ja muistaa taas, mikä on tärkeää. jossa voi unohtaa muiden mielipiteet ja olla peittelemättä oma itsensä. jossa voi laittaa silmät kiinni ja tietää olevansa oikeassa paikassa, missä sitten onkaan.
ja siellä tuoksuu irtokarkkihyllyltä.

0 kommenttia:
Lähetä kommentti
no sano nyt kun kuitenkin mielesi tekee!