kis kis

lupasin laittaa tämän jos jotain kiinnostaisi ja kyllähän jotain kiinnostaisi. ignore the kalkkunankoipisuus, se olen vain minä talven jäljiltä.


en tajua kuinka aina onnistun kehittämään itselleni niin hankalia kuvaustarpeita. ehkä voisin useammin käyttää hyväkseni sitä ammattikuvaajaa, jota puolisoksenikin kutsun, mutta hän sattuu juuri nyt olemaan heltsingissä (ilman mua, yyyy).

tuosta kalkkunankoipisuudesta puheenollen, olen käynnistänyt testiprojektin nimeltä kalkkunasta ihmisen väriseksi ennen sen yhden kitaristin häitä joihin aion laittaa vaaleanvioletin puvun. hoksasin jossain vaiheessa kevättä että niin, blondiinin talvenkalpeus yhdistettynä vaaleanviolettiin mekkoon todennäköisesti luo erittäin vampyyriromanttisia mielleyhtymiä katselijoissa. houkutus oli kiva kirja ja muitakin hyviä vampyyrihommia olen vuosien varrella kohdannut mutta ehken tahdo näyttää ihan kalmolta kuitenkaan. niin ja lisätään siihen yhtälöön vielä se, että puolisko on väritykseltään sarjassa välimeri. kesäisin ehkä jopa amerikan alkuperäisväestö. niin kivaa kuin olisikin näillä voimakkailla perusteilla päästä ostamaan uusi puku, yritän nyt kuitenkin joskus päästä ulkoiluttamaan niitä jo olemassaoleviakin edes toisen kerran.

testissä ovat olleet tähän mennessä edullisimmasta päästä itseruskettavia tuotteita, joista toinen oli kaapissa jo ennestään. se perus doven summer glow, jota on kaikilla, joka tekee jotain vaan ei kauheasti mitään. tein testiä niin, että käytin sitä vasempaan kalkkunankoipeeni ja jätin oikean käsittelemättä. kyllä sillä viikossa saa sellaisen eron aikaan, että sen huomaa kun vieressä on vertailukappale. näillä kalpeusasteilla halusin kuitenkin jotain tujumpaa. marssin sokoksen emotioniin, joka paperimainosti kaikennäköisiä ruskettavia tuotteita. tuumasin myös, että koska en itse tiedä aiheesta kauheasti, siellä varmasti joku osaa neuvoa. jäi mysteeriksi se neuvomisosasto kyllä, kukaan ei katsonutkaan minuun päin vaikka seisoskelin siellä aika kauan kysymysmerkkinä. en tietenkään voinut mennä kysymään apua. ostin sitten kuitenkin sieltä semmoisen nivean sun touchin piheyspäissäni, se kun maksoi alta kympin. testailin sitä oikeaan käsivarteeni ja jätin vasemman kalpeaksi. suunnilleen vuorokaudessa huomasi jo aika selvän eron, ja parin aamuin illoin rasvauksen jälkeen rusketusta oli jo oikein sopivasti. ei hassumpi ostos ollut vaikka sokkona olinkin liikkeellä.

sävyistä en osaa sanoa, onko eroa oikeaan rusketukseen tai tuotteilla keskenään. yleensähän itseruskettavilla tulee ehkä vähän kellertävä sävy, joka luonnollisesti korostunee juurikin sen vaaleanvioletin ansiosta oikein mukavasti ja näytän kalmon sijaan porkkanadieettiläiseltä, mutten nyt tämän enempää aio rahojani yksien häiden ja ihonvärini vuoksi tuhlata. kun eivät ole edes omat häät. ehkä sitten niihin voi vähän panostaakin.

ei niin olisi pitänyt ruveta tätä tässä välissä kirjoittelemaan. en tiedä onko sandaalikauppa viiteen vai kuuteen auki!