materiaalina yksi kappale vihreitä fender medium -plektroja, yksi iankaiken vanhasta nilkkakorusta irrotettu renkula sekä luultavasti vielä vanhempi "hopeinen" ketju (saattaa ollakin hopeinen, kukas noista tietää).
työkaluina vasara, naula sekä kahdet pihdit.
kuvauksessa välineenä konica minolta dimage g400 eli tämän talouden surkein kamera ja kuvaajana kukas muukaan kuin tämän talouden surkein valokuvaaja eli allekirjoittanut (tosin se toinen on ammattilainen ettei se välttämättä tarkoita että olisin erityisen kamalan huono. aina. ja mä ihan todella yritin saada hyviä kuvia. aina ei voi voittaa.)
niin kai te nyt tajuatte mikä se on? uusi maailman hienoin, rokein ja kitaristinvaimoin kaulakoru ikinä.
tissit, lävistysarpi, koru vähän vinossa sekä runsaasti skarppia väärässä kohdassa.
Tekstit
4 kommenttia:
No onhan se nyt, herranenaika, katu-uskottava kaulakoru ja vielä hienon värinenkin! Hyvä sä!
Sait muuten sähköistä postia, jonset oo huomannut ;)
juu mä juur sen luin :)
nurmoolaanen, jee!
tosi hieno! hyvä hanska! moon susta ylypiä (tai jotain sinnepäin, ei oo tää pohjalaismurre ihan täysin hanskassa [pun partially intended]). :)
hihih, hyvin se meni :D opetellahan sitte yhyres viikolloppuna.
Lähetä kommentti